Tokyo, Japan part 9 : Asakusa

Nyt kun on jotenkin selvitty BORN hämmennyksestä (siitä en selviä kyllä ikinä), niin yritetäänpäs kirjottaa jotain inhimillistä tekstiä tällä kertaa! Ja aivan pirusti kuvia, jotka aukee klikkaamalla isommaks. Tällä koneella en viitti niitä muokata, kun ei hermo kestä.. 

Tänään harrastettiin kunnon turisteilua, suunnitelmissa oli käydä vihdoinkin ihastelemassa temppeleitä, puistoja ja mennä kauhistumaan Skytreelle. 

Lähdettiin taas kävelemään hotellilta kohti Sensō-ji:a! Aurinko paisto täydeltä taivaalta, yhtäkään pilvee ollu näkyvissä, eikä tuullu yhtään! Kyllä kelpas! Ei täältä hotellilta ollu ku joku n. 20 min matka kävellä sinne. 

Mä niin tahon tommosen!

Sensō-ji on siis Tokion vanhin (645 jKr.) temppeli, jossa on porttia, puistoa, puroja, 5 kerroksinen pagodi yms yms. Siellä on oikeestaan kaikki mitä voi vaan toivoo tollaselta! Sillon ku saavuttiin sinne, niin ei siellä nyt niin paljoo ihmisiä ollu. Tai ei ainakaan silleen, että ois haitannu yhtään! Riippuen tietenkin mihin meni, mutta suurimmaks osaks sai olla ilman ahdistusta.

Jumalattoman iso lyhty "päähallin" ovien edessä

Tän tapasia vesipisteitä oli parikin, mutta tää oli se hienoin niistä

Jos joulutortut näyttää hakaristeiltä, niin mites tää?

Käppäiltiin rauhassa ja nautittiin aivan uskomattoman kauniista maisemista ja siitä mahtavasta fiiliksestä mikä siellä oli. Ja otin ihan pirusti kuvia.. Siis.. Ensimmäistä kertaa koko reissun aikana tuli niin turisti fiilis ettei oo tosikaan. No mulla ei sentään ollu järkkäriä kaulassa killumassa ja Intiaani Joonas kuteita, kuten 95% muista turisteista, mutta otin mä yli 200 kuvaa tänään että.. Se kertoo jo jotain. Mutta pakko oli ottaa!

Kaikki ne patsaat siellä oli aivan jumalattoman hienoja!

FISUJA!! Oon aina tahtonu nähä tommosia! Niin söpöjä!

Uus taustakuva.. So pretty ;___;

Kierreltiin siellä ympäriinsä, käytiin joissain paikoissa parikin kertaa koska ei ollu mikään kiire mihinkään. Ja olisin voinu melkeinpä jäädä sinne ikuisiks ajoiks. 

Jossain vaiheessa joku Japanilainen perhe(?), no aika paljon niitä ainakin oli. Niin tuli kysymään että voidaanko ottaa kuva. Niin tottakai, miksei! Mä ymmärsin sen niin, että mä ottaisin niistä semmosen perus pose kuvan, mutta ne tahtokin meidät niiden kanssa kuvaan.. Hämmennys.. Ja sittenku sanoin että ollaan Suomesta niin se oli nainen oli ihan onneissaan. Ei siinä, ei mua haittaa mennä random ihmisten kanssa poseemaan. Tuli varmaan kaunis kuva..

Siinä näkyykin meidän seuraava kohde!

Main hall

Hozōmon-portti

5 kerroksinen pagodi, oi että kun ois siistiä jos ton sisään pääsis!

Lisää Hozōmon-porttia, jossa oli hullun siistejä lyhtyjä

Tahon tommosenkin

Otanuki-sama!

Saatiin jossain vaiheessa tarpeeksemme ja käppäiltiin katuja pitkin, kun törmättiin Caricature Japan päämajaan, jossa naureskelin siinä ulkopuolella niille karikatyyreille kun Jannelle tuli suunnaton halu mennä ottamaan meistä semmonen kuva.... No pakkohan siihen oli sit suostua, voi luoja sentään XD Nauroin itteni melkein puoli kuoliaaks, kun se (söpö) mies rupes piirtämään meitä. Hintakaan ei ollu paha ja oli se kiva kokemus! Kuvasta tuli kyllä aivan mahtava, en kestä. Naurattaa aina kun katonki sitä! XD

AHHAHAHHA!!

Sieltä sitten lähettiin käppäilemään kohti Skytreetä! Sinnekään ei ollu mikään kovin kauhee matka kävellä. Plus siinä matkalla näki taas uusia maisemia. Ja tällä kertaa pääsin ottamaan ihmisistä kuvan, ilman että ite jouduin siihen mukaan!

Koska kakka on pyhä asia

Päästiin sitten Skytreelle ja ei ollu kovin suuri yllätys että siellä oli niin perkuleesti populaa.
Siellä kylteissä lukikin että normaali jonotusaika on n. 1h. Ja meillä menikin just tasan se, kun vihdoin päästiin.. Ei hissiin.. Vaan SUKKULAAN. "Hissiin", joka kulki 600m/min.. Ei nopeesti tai mitään.
Skytree on siis maailman toiseks korkein rakennelma, vaivaset 634m... Tosin sinne pääsee ihmiset VAAN 350m ja 450m korkeuteen. Hintaa oli 15€/naama! Me mentiin 350m, koska ylemmäs meneminen olis maksanu lisää ja en usko että toi korkeus ois enää tuntunu sen ihmeellisemmältä. Luojan kiitos korkeet paikat ei oo ikinä ahistanu mua, koska tuolla olis saattanu tulla äitiä ikävä. Varsinkin sillon, kun meni seisomaan siihen lasin päälle josta näki suoraan alas....

Täytyy kyllä myöntää, että tuli pieni kuumotus tossa

Me mentiin sinne just auringonlaskun aikaan, niin näkymät ei ois paremmat voinu olla!

Olis varmaan aika maukasta hypätä tuolta benjiä!

Ei onneks kovin kauas näkyny..

Ei me siellä kauheen kauaa jakseltu katella maisemia, niin sukkuloitiin ittemme takas alas. Ja sieltä syömään, ihan vaan sen kunniaks koska selvittiin hengissä.. Ja koska sairas nälkä.

"WE ARE ALIIIIIVE!!" - kuva

Käytiin syömässä samassa rakennuksessa ja kun tultiin ulos niin oli jo pimeetä, Skytreen valot oli laitettu päälle

Ja niin oli kaikki muutki valot! Voi jumaliste kun oli nättiä!

Sieltä sitten metrolla Akihabaraan pelaamaan viimeset Tekkenit ja ottamaan vikat Purikurat! Jalat oli kyllä jo vähän kipeet kaiken sen kävelemisen jälkeen.. Voi sitä onnen tunnetta kun pääs hotellille ja otti kengät pois jalasta.

Oli kyllä ihan mahtava päivä! Vihdoinkin näki ton puolen Japanista. Aivan jumalattoman kaunista!

Nyt kun mun selkäkin on pikkuhiljaa paranemaan päin.. Paitsi aina sillonku makaa tai istuu.. Tai nauraa. Niin huomenna voikin jo mennä pamauttamaan sen kolmannen kerran, nimittäin viimenen Gazetten keikka kutsuu!! 

Haikeilla fiiliksillä.. Ja pakkaamis stressillä eteenpäin. On tullu shoppailtua niin paljon, että saa nähä miten toi pakkaaminen oikeesti onnistuu. Ei välttämättä (paljoo..) se painorajakaan siinä haittaa, vaan se että miten ton tavaramäärän saa mahtumaan matkalaukkuun?! No onneks on käsimatkataravat vielä.. Luojan kiitos siitäkin vähästä.